Yhteenvetoja

Tämä on väitöskirjan yhteenvedon kirjoittamisen yhteenveto. 

Kirjoituspäätöksiä

Sunnuntaina 15.1.2023 olin tullut väitöskirjan suhteen siihen pisteeseen, että kaikki mitä on sanottavaa, on sanottu. Olin aloittanut väitöskirjan yhteenvetoa (mm. sisällysluettelon ja 30 sivua tekstiä) jo viime keväänä, mutta kolmas artikkeli ei mennytkään läpi. Niin tupsahti prosessiin vuosi lisää ja keskityin kirjoittamaan kolmannen artikkelin lisäksi yhden vielä lisää. Vuoden lopulla toinen julkaistiin ja toiseen tuli hyväksymispäätös. 

Kun aloitin tutkimisen vuonna 2018, kävin ostamassa Biltemasta valkotaulun. Tein siihen artikkelin kirjoittamisen yhteenvetoja, kun yritin selkeyttää ajatuksiani. Koko vuoden 2022 siinä oli neljän artikkelin aiheet ja katselin sitä aina yhteenvetosilmällä. Välillä iso taulu oli olohuoneessani ripustettuna kirjahyllyyn. Mikä olisi luonteva järjestys? Mikä on lopputulos kaikista yhteensä? Olin koko vuoden ajan kerännyt uusia artikkeleita tietokoneen kansioon, joilla voisi olla käyttöarvoa yhteenvedossa. Kirjoitin viikkokausia aamusta iltaan. Välillä kävin lenkillä ja pidin taukoja, onneni on olla lyhytjänteinen.  Tein päätöksiä siitä, mitä yhteenvetoon tulisin kirjoittamaan. 

Yhteenvedon kirjoittamiseen ei ole opaskirjaa

Lokakuun lopussa aloitin toden teolla rakennella tekstiä. Kirjoitusoppaissa vain sivutaan aihetta eikä tarkkoja ohjeita sisällöstä löydy ainakaan helposti. Sain yhden diasarjan tutkijakaveriltani, ja se oli paras väitöskirjan "mitä pitää missäkin olla" -osastoa, enkä valitettavasti voi sitä jakaa tässä. Tarjolla oli artikkeli "Vertaistuella tohtoriksi" (Saarikkomäki & Ollus 2018) ja ylimalkaiset  Helsingin yliopiston ohjeet, mitä yhteenvedossa pitää olla. Tampereen yliopistossa on ollut vuonna 2013 artikkeliväitöskirjan kirjoittamisesta kurssi, josta löytyy tekstiä.  Nämä kaikki antavat vihiä siitä,  mitä ei kannata tehdä ja mitä kannattaa. Kirjoittajat toteavat, että onnistunut yhteenvetoartikkeli ratkaistaan siinä, vastaako osajulkaisut yhtenäistä kokonaisuutta. "Mutta juuri tähän kriittiseen työvaiheeseen on olemassa vähiten konkreettista ohjeistusta. Opiskelijoita kehotetaan turvautumaan valmiisiin esimerkkeihin, mutta vain harva pystyy arvioimaan valmistuneen artikkeliväitöskirjan laatua ilman kokeneen ohjaajan apua." (Nikander & Piattoeva 2014). Mielenkiintoista on se, että yhteenveto on väitöskirjan tekijän itsenäisin osa, ja ehkä väitöskirjan merkittävin julkisuuteen tuleva esitys josta väitellään, ja johon ei ole mitään koulutusta saaatikka oppaita. Tätä puutetta perustellaan sillä, että yhtenäisiä ohjeita on vaikeaa antaa. 

Käytännön kokemukseen perustuvia ohjeita väitöskirjan ohjauksesta

Niinpä kaikki toivo on väitöskirjan ohjaajissa. Tässä joitakin ajatuksia, jotka perustuvat omiin ja vertaistutkijoiden kertomiin kokemuksiin yhteenvedon kirjoittamisen tuesta:

• Ohjaajien kannattaa ensimmäisessä yhteenveto-ohjauksessa etsiä malliksi muutama hyvä väitöskirja, joka edustaisi jotenkin juuri tähän väitöskirjaan soveltuvaa tyyliä. 
  
• Kaikki yhteenvedon rakennetta koskeva ohjeistus kannattaa käydä alussa läpi mahdollisimman selvästi. 
  
• Käykää läpi koko prosessi alussa. Keskustelkaa esitarkastajista ja vastaväittäjästä plus kaikesta, mitä täytyy tässä vaiheessa hoitaa, esimerkiksi opintosuorituksista ja miten ne on rekisteröitävä. Arvioikaa, milloin teksti mahdollisesti voisi edetä yliopiston kokouksiin ja mikä olisi arvio aikataulusta. Sopikaa, milloin eka versio lähetetään ohjaajille, miten ja millä aikataulussa sitä kommentoidaan. 
• Ensimmäinen versio voi olla eräänlainen kokeilu, josta ohjaajat voivat arvioida, että tämä on hyvää, ja tätä vähemmän. Kerralla ei voi tulla valmista - tai voihan tietysti, jos on niin fiksu. Jos ohjaajilla ei ole aikaa, kannattaa puida tekstin osia ennenväitelleiden kanssa. 
• Kun yhteenveto saapuu ohjaajalle, kerro, että sait sen ja millaisella aikataululla arvioit sitä. Osoita arvostuksesi opiskelijan työpanokselle, vaikka sinulla olisi paljon muita töitä. 
• Ei kai voi tarpeeksi siitä muistuttaa, että loppusuoralla varsinkin pitää saada kuulla kannustushuutoja.  

Onneksi viiden vuoden aikana on syntynyt myös verkostoja, johon kuuluu jo aiemmin väitelleitä ihmisiä.  Voi siitä tulla sekavuuttakin, kun eri yliopistoilla ja eri aloilla on myös erilaisia käytäntöjä. Kuitenkin vertaistuki on ihan korvaamatonta koko kirjoitusprosessin ajan. 

No niin, mitäs sitten? Odottamista! Jos joku kysyisi, millaista väitöskirjan tekeminen on, niin vastaisin, että enimmäkseen 1) kirjoittamista, 2) odottamista 3) tekstin korjaamista ja taas uudelleen. Sitä on vielä edessä.