Huumorin ymmärtäminen ja sen käyttäminen on tärkeää jokaiselle lapselle. Se lisää hyvinvointia ja auttaa lasta selviytymään tilanteista, joita kohdataan vuorovaikutuksessa toisten kanssa. 

Aikuinen saattaa jättää huomioimatta lapsen huumorin, mutta toiset lapset huomaavat sen. Kun tutkin tätä asiaa, voin löytää lasten oman äänen. Eikö se olekin tärkeä ja hieno juttu?

Lasten itse kertomissa saduissa lapset kertovat tiiviisti, kuin nykyrunoilijat. Heidän juttunsa ovat usein leikillisiä ja hyvin yksilöllisiä. Lapsilla on myös lasten omaa huumoria sisältäviä oivalluksia, joita aikuiset eivät välttämättä ymmärrä. Onko sama ilmiö lasten huumorissa, kun he hihittelevät keskenään? Missä tilanteissa lapset käyttävät huumoria? Miten aikuiset siihen suhtautuvat? 

Tätä tutkitaan havainnoimalla, keräämällä lasten juttuja, satuja, piirustuksia, itse tehtyjä videoita ja näytelmiä. Kolme päiväkotia on mukana tutkimuksessa pitkäaikaisesti. Samoin kaikki lasten kanssa olevat aikuiset voivat osallistua kertomalla lapsen naurun aiheita. Lapset itse siis kertovat meille.